Miten valita sopiva toteutustapa yrityksen verkkosivuille?

Verkkosivujen toteutustavoissa ongelmana on runsaudenpula. Tekniikan sijaan ajattelu on parempi aloittaa asiakkaiden tarpeista ja omista tavoitteistaan. Ne luovat valintakriteerit toteutustavalle, joka voi esimerkiksi olla staattinen sivusto, freemium-kotisivualusta, suljettu tai avoin julkaisujärjestelmä.

Tavoitteet ja tarkoitus, ei toteutustapa, edellä

On olemassa monenlaisia sisällönhallintajärjestelmiä, kotisivualustoja, sekä tekniikoita, joita voidaan käyttää yrityksen kotisivujen toteuttamiseen. Monet sisällönhallintajärjestelmät ja kotisivualustat ovat hyvin samankaltaisia, joten ongelmaksi voikin muodostua runsaudenpula. Käytännössä valintaa kuitenkin ohjaavat omat ja tuttavien aiemmat kokemukset, kuulopuheet, sekä ulkopuolisen sivujentekijän mieltymykset ja tottumukset sivujen teossa.

Edellä mainitut valintaa ohjaavat tekijät eivät ole hyviä taikka huonoja, mutta ne saavat sivujen tekoprosessin alkamaan väärästä päästä. Kuvaannollisesti ensin valitaan työkalu ja sitten vasta mietiään, mitä sillä voi tehdä. Sivustototeutuksessa ja ajattelussa olisi ennemmin aloitettava asiakkaiden tarpeista ja omista tavoitteistaan.

Toisin sanoen, miksi (potentiaaliset) asiakkaamme käyttäisivät sivujamme ja mitä (mitattavia) tuloksia haluamme sivustomme tuottavan? Jos näihin kysymyksiin ei ole riittäviä vastauksia, niin herkästi päädytään tilanteeseen, jossa sivustolla ei käy kukaan, eikä ne tuota omistajalleen muuta kuin kustannuksia ja päänvaivaa.

Tarpeisiin ja rajoitteisiin sopiva toteutustapa

Periaatteessa kaikki kotisivujen toteutustavat ovat yhtä hyviä, mutta eivät kuitenkaan jokaiselle sopivia kaikissa tilanteissa. Toteutustavan sopivuus riippuu muun muassa

  • kuinka suuri budjetti toteutukselle on varattu.
  • minkälaisia toimintoja ja ominaisuuksia sivustolle tarvitaan.
  • pitääkö sivustolle pystyä integroimaan muita järjestelmiä.
  • kuinka yksilöllinen ja räätälöity sivuston halutaan olevan.
  • minkälaiset jatkokehitysmahdollisuudet valittu tapa tarjoaa.
  • johtaako valinta toimittajalukkoon (ts. pakko käyttää samaa sivujentekijää tästä eteenpäin).

Muista myös saavutettavuus

Toteutustapaa valitessa on hyvä myös huomioida kuinka saavutettava lopputulos tulee olemaan. Saavutettavuus on digitaalista esteettömyyttä. Saavutettavuuden avulla huomioidaan käyttäjien mahdolliset fyysiset tai kognitiiviset toimintarajoitteet.

Täysin räätälöityjen sivustojen tapauksessa saavutettavuus on teknisiltä osin helppo varmistaa. Valmisratkaisuissa koodipuolen saavutettavuuteen ei välttämättä ole mahdollista vaikuttaa. Tällöin pitää keskittyä sisältöjen selkeyteen ja saavutettavuuteen.

Oman osaamisen ja vapaan ajan asettamat rajoitteet

Toteutustavan valintaan vaikuttaa tietysti myös oma osaaminen, sekä halu ja mahdollisuudet käyttää aikaa toteutukseen.

Yksi tapa voi vaatia koko sivuston rakentamisen nollasta alkaen. Toisessa tapauksessa taas käytettävissä on “rakennuspalikkasarja”, jossa sivusto kootaan valmiista sisältömoduuleista drag’n’drop-periaatteella. Nollasta rakentaminen vaatii aikaa ja osaamista, mitä kaikilla ei välttämättä ole. Drag’n’drop-alustat ovat helppokäyttöisiä, mutta eivät välttämättä tarjoa riittävästi sivustokohtaisia räätälöintimahdollisuuksia.

On myös niitä vaihtoehtoja, jotka tarjoavat vain tyhjän taulun ja antavat kaiken tarvittavan tilan tekijän luovuudelle. Osassa vaihtoehdoista luovaosa ohitetaan tarjoamalla valmiit ulkoasumallit, joihin voi itse valita mieleisensä fontin ja asettaa haluamansa pääkuvan. Tyhjästä taulusta saa helposti yrityksen ja brändin näköisen, mutta vaatii joko omaa tai ulkoista luovaa osaamista. Ulkoasumallit ovat oikotie onneen, mutta samannäköisiä sivuja voikin sitten olla tuhansia.

Eri toteutustavat vaativat vaihtelevasti teknistä- ja luovaaosaamista, mutta yhteistä niille kaikille on, että sisältojen osalta mikään niistä ei tarjoa valimista ratkaisua. Kaikissa tapauksissa on oltava valmis käyttämään omaa aikaa ja ajattelukykyä sisältöjen miettimiseen. Eli vastauksia kysymyksiin, joita asiakkaat esittävät verkossa ja sen ulkopuolella. Vaikka sisällöntuottamisen voi ulkoistaa copywritereille, niin hekin tarvitsevat yrityksen puolelta jonkinlaista lähdemateriaalia, jonka pohjalta he tuottavat julkaistavan sisällön.

Eri tapoja toteuttaa verkkosivut

Alla on ryhmiteltynä ja listattuna erilaisia vaihtoehtoja, joilla yrityksen kotisivut voidaan toteuttaa. Esittelyssä on sekä staattisia tapoja että avoimia ja suljettuja julkaisujärjestelmiä.

Toteutustapa 1 – käsin koodatut staattiset sivut

Sivujen käsin koodaaminen on perinteinen tapa tehdä sivuja, jossa jokainen alasivunsa on oma tiedostonsa. Jokaisen tiedoston voi tehdä itse alusta asti peruswebtekniikoita (html, css ja js) käyttäen. Toinen tapa on höydyntää valmiita sovelluskehyksiä (framework), jotka ovat sivukehitystä nopeuttavia elementti- / toimintokirjastoja.

Frameworkin ansiosta sivukehittäjällä on esimerkiksi valmiit rungot sivuston päävalikolle, sisällön asettelulle tai alapalkille, joihin lisätään vain oikeat sisällöt ja värit. Kaiken tekemiseen itse verrattuna suurin etu elementtikirjastoissa on niiden valmiit palsta- ja responsiivisuusasetukset. Niiden avulla sivuelementit mukautuvat automaattisesti eri kokoisille ruuduille ja sisällöt saa asetettua nätisti haluamaansa määrään palstoja.

HTML framework esimerkkejä

Staattiset sivut ovat verrattaen yksinkertaiset tehdä, eikä niiden teknisestä ylläpidosta tai päivittämisestä tarvitse juurikaan huolehtia. Huono puoli staattisissa sivuissa tietysti on, että niitä voi muokata vain kirjautumalla kotisivutilaan (joko hallintapaneelin tai ftp-yhteyden kautta) ja muuttamalla sisältöjä suoraan sivupohjatiedostoissa.

Staattinen sivu on kuitenkin käyttökelpoinen ratkaisu esimerkiksi kun tehdään

  • yksinkertainen laskeutumissivu, jota ei tarvtise julkaisun jälkeen juuri muuttaa.
  • väliaikainen “Tulossa pian” -infosivu siksi aikaa kunnes oikea sivusto on valmis julkaistavaksi.
  • käyntikorttisivu omia yhteystietoja varten

Toteutustapa 2 – itsepäivitettävät freemium-kotisivualustat

Freemium on liiketoimintamalli, jossa palvelua voi käyttää ilmaiseksi rajoitetuilla ominaisuuksilla. Laajemmat ominaisuudet saa käyttöönsä joko kuukausi- tai vuosimaksulla.

Kotisivualustojen freemium-malli tarkoittaa tyypillisesti, että

  • alustalle avattujen sivustojen osoite on muotoa omasivu.palveluntarjoaja.pääte.
  • sivustolla (usein alapalkissa) on palveluntarjoajan mainoslinkki.
  • palveluntarjoajan mainoksen lisäksi voi näkyä muitakin mainoksia.
  • tallennustila ja muut ominaisuudet ovat rajoitettuja.

Ilmaisversio mahdollistaa palveluun tutustumisen ja sopivuuden arvioinnin riskittä. Joissain tapauksissa ilmaisversio on aikarajoitettu eli palveluun tutustuminen pitää tehdä parin viikon sisällä. Tämän jälkeen palvelunkäytön jatkaminen edellyttää luottokorttitietojen antamista ja maksulliseen versioon siirtymistä. Henkilökohtaiseen tai harrestekäytöön ilmaisversio on ihan hyvä valinta, mutta rajoitteidensa takia ei välttämättä ole paras valinta yrityskäyttöön.

Maksulliset versiot ovat freemium-alustoissa usein porrastettu, jolloin maksamalla enemmän saa useampia toiminnallisuuksia käyttöönsä. Alin maksuporras mahdollistaa tyypillisesti oman verkkotunnuksen käytön sivustolla, poistaa mainokset ja antaa laajemmat työkalut ulkoasun muokkaamiseen. Oman verkkotunnuksen käyttöönotto onkin se pääasiallinen syy, miksi maksulliseen versioon kannattaa siirtyä. Etenkin yritysten tapauksissa oma verkkotunnus antaa toiminnasta luotettavan ja ammattimaisen kuvan.

Vähemmän teknisesti taitaville kotisivualustat tarjoavat helpon ja nopean tavan julkaista kotisivut. Ne ovat myös varteenotettava vaihtoehto aloittaville yrityksille, joilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia investoida verkkosivuihin suuria summia. Alimmat maksuportaat ovat kuitenkin yleensä maltillisesti hinnoiteltuja, joten alkuun pääsee kympin tai kahden kuukausimaksulla.

Esimerkkejä freemium kotisivualustoista

Toteutustapa 3 – drag’n’drop kotisivualustat

Osa palveluntarjoajista on rakentanut palvelunsa drag’n’drop -käyttöperiaatteen ympärille. Oman sivustonsa voi tällöin rakentaa valmiista sisältöelementeistä. Elementti voi olla esimerkiksi koko ruudun levyinen kuva, tekstiosio, listaus uusimmista blogikirjoituksista tai yhteydenottolomake. Kotisivualusta on kuin rakennuspalikkasarja, jonka avulla kuka tahansa osaa tehdä nätin ja toimivan perussivuston.

Rajoitteena drag’n’drop-elementeissä on, että ne on pääsääntöisesti suunniteltu toimimaan vain yhdellä tapaa. Eli mitään yritys- tai sivustokohtaisia toiminnallisuuksia ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa.

Esimerkkejä drag’n’drop kotisivualustoista

Toteutustapa 4 – itsepäivitettävät suljetut julkaisujärjestelmät

Itsepäivitettävät suljetut julkaisujärjestelmät ovat edellä mainittuihin kotisivualustoihin verrattavia palveluita. Erona kuitenkin on, että suljettujen järjestelmien kohdalla palveluntarjoaja vastaa usein myös sivuston suunnittelusta ja toteutuksesta. Asiakkaalle jää huolehdittavakseen vain sisällöntuottaminen ja suunnittelun ohjaaminen, jotta lopputulos on omia tarpeita vastaava.

Suljettu järjestelmä on helppo tapa toteuttaa kotisivut. Asiakas vain antaa vaatimuslistan toimittajalle, joka toteuttaa valmiin sivuston avaimet käteen -periaatteella. Sivuston päivittäminen ja käyttökin onnistuu vaivatta järjestelmän sisällönhallintatyökalujen avulla.

Suljetut julkaisujärjestelmät ovat kuitenkin siitä harmillisia, että ne johtavat väistämättä toimittajalukkoon. Julkaisujärjestelmä toimii palveluntarjoajan ehdoilla ja suunnitteleman toimintaperiaatteen mukaisesti. Kaikki räätälöinti ja sivustomuutokset on teetettävä palveluntarjoajalla, joka luonnollisesti laskuttaa pienimmästäkin toimenpiteestä.

Esimerkkejä suljetuista julkaisujärjestelmistä

Toteutustapa 5 – itsepäivitettävät ja -ylläpidettävät avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät

Käyttäjäystävällisin ja joustavin tapa toteuttaa yrityksen kotisivut on käyttää avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmää. Avoimet julkaisujärjestelmät tarjoavat rajattomat mahdollisuudet toteuttaa yrityskohtaisia ratkaisuja ja tehdä kotisivuista juuri halutunlaiset. Näillä järjestelmillä kotisivuja tekeviä tahoja on myös lukuisia, joten sivuston omistajalla ei ole kovin suurta vaaraa joutua toimittajalukkoon – ellei sitten sopimuksilla itseään sellaiseen aja.

Rajattomien toteutusmahdollisuuksien vastapainona on vastuu kaikista sivustoon liittyvistä asioista. Itse on huolehdittava niin kotisivutilasta, verkkotunnuksesta, SSL-sertifikaatista kuin sivuston tekniista ja sisällöstä.

Esimerkkejä avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä

Toteutustapa ei ole kiveenhakattu

Kun kerran valitsee omien verkkosivujensa toteutustavan, niin se ei tarkoita, että päätöksessä olisi pitäydyttävä katkeraan loppuun saakka. Valittu toteutustapa voi käyttökokemuksen tai muuttuneiden tarpeiden myötä muuttua epäsopivaksi ja toteutustavan vaihto tulee ajankohtaiseksi. Tällaisia tapauksia voivat esimerkiksi olla

  • sivuston päivittäjän kokemus päivitysten tekemisen hankaluudesta
  • sivuston käytön kasvaminen ulos kotisivualustan rajoitteista
  • tarve integroida sivustoa muihin järjestelmiin

Toteutustavan vaihtamisessa on aina kitkaa, mutta sen määrä voi olla suuri tai vähäinen riippuen siitä mistä mihin vaihdetaan. Vaihtamisen kitkan määrään vaikuttavat muun muassa

  • olemassa olevien palvelusopimusten (esimerkiksi ylläpitopalvelu) irtisanomisehdot ja -ajat
  • vaihdetaanko samalla palvelinta vai ei
  • suunnitellaanko sivusto kokonaan uudelleen vai onko kyse vain tekniikanvaihdosta
  • miten helposti julkaistut teksti- ja kuvasisällöt saa siirrettyä vanhasta uuteen
  • missä määrin alasivujen url:ja pitää uudelleenohjata (esimerkiksi osoiterakenne muuttuu id-numeroista selkokieliseksi)

Totetustapaa valitessa onkin hyvä miettiä sivustoon liittyviä tarpeita ja tavoitteita muutaman vuoden aikajänteellä. Tällöin on helpompi valita toteutustapa, joka kestää aikaa ja voi kasvaa tarpeiden ja tavoitteiden mukana. Muuten tekniikanvaihto voi tulla eteen epämiellyttävän usein, mikä vaatii aina aikaa, vaivaa ja rahaa.

Artikkelikuva Lee Campbell / Unsplash