Liikennevalo punaisena - mitä on saavutettavuus

Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

Saavutettavuus tarkoittaa käyttäjien toimintarajoitteiden huomioimista digitaalisessa ympäristössä. Vastinparina saavutettavuudelle on, monille terminä tutumpi, esteettömyys, joka liittyy rakennettuuun, fyysiseen maailmaan. Saavutettavuudessa on kyse sekä ihmisten tasavertaisuudesta että hyvästä asiakaspalvelusta.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

Saavutettavuus on sähköisen maailman esteettömyyttä. Toisin sanoen, kun esteettömyys mahdollistaa pyörätuolissa istuville vapaan liikkumisen kaikissa tiloissa, niin saavutettavuus mahdollistaa sovellusten ja verkkosivujen käytön apuvälineistä riippumatta.

Sekä saavutettavuudessa että esteettömyydessä on pohjimmiltaan kyse siis samasta asiasta – mahdollisuudesta käyttää jotain asiaa tai palvelua. EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä Suomessa on kuitenkin alettua puhua estettömyydestä, kun tarkoitetaan fyysistä maailmaa, ja saavutettavuudesta, kun viitataan digitaaliseen ympäristöön.

Saavutettavuusdirektiivi vaatii julkishallintoa tekemään verkkopalvelunsa saavutettaviksi.

Lue myös: Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa viranomaisia

Miksi saavutettavuus on tärkeä asia?

Ihmisen näkökulmasta katsottuna saavutettavuudessa on kyse tasavertaisuudesta. Kaikilla meillä pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan. Mahdollisten, pysyvien tai väliaikaisten, fyysisten tai henkisten toimintarajoitteiden ei pitäisi estää verkkopalveluiden tai sovellusten käyttöä.

Liiketoiminnan näkökulmasta kyse on hyvästä asiakaspalvelusta ja asiakkaiden tarpeiden huomioimisesta. Saavutettavan verkkopalvelun avulla varmistetaan, että mahdollisimman moni asiakas pystyy käyttämään palvelua.

Esimerkiksi verkkokauppaa harjoittaville yrityksille saavutettavuuden, ja ylipäätään käytettävyyden, varmistaminen on erityisen tärkeää. Verkkokaupassa jokainen menetetty asiakas tarkoittaa menetettyjä euroja.

Mitä toimintarajoitteet ovat?

Toimintarajoitteet voivat olla mitä tahansa, vaikuttaa henkilön toimintaan enemmän tai vähemmän, ja olla pysyviä tai väliaikaisia.

Toimintarajoite voi olla esimerkiksi

  • kuurous,
  • iän myötä heikentynyt näkö,
  • murtumien takia kipsatut kädet,
  • lukihäiriö,
  • synnynnäinen kehityshäiriö.

Miten toimintarajoitteet vaikuttavat?

Rajoitteiden takia henkilö ei esimerkiksi

  • näe tai muuten saa selvää, mitä ruudulla lukee,
  • kuule videon selostusta,
  • osu hiiren kursorilla pieneen painikkeeseen,
  • voi käyttää älypuhelin sovelluksen pyyhkäisytoimintoja.

Toimintarajoitteiden huomioiminen verkkopalvelussa

Toimintarajoitteita ja niiden vaikutuksia henkilön arkeen on käytännössä rajattomasti. Kaikkia niitä ei luonnollisestikaan ole mahdollista huomioida ja saada aikaan täydellisen saavutettavaa verkkopalvelua. Täydellisyyden voi kuitenkin ottaa tavoitteekseen ja pienin askelin pyrkiä koko ajan sitä kohden. Näin omasta verkkopalvelusta tulee vähitellen yhä useammalle henkilölle käytettävä ja saavutettava.

Tutustu palveluun: Verkkosivuston pienkehitys saavutettavuuden parantamiseksi

Verkkopalvelun saavutettavuus

Verkkopalvelun saavutettavuus syntyy sekä teknisistä että sisällöllisistä ratkaisuista. Huolehtimalla molemmista osa-alueista, varmistetaan, että palvelu on kaikkien käytettävissä ja ymmärrettävissä.

Tekninen saavutettavuus

Tekninen saavutettavuus varmistetaan virheettömällä koodaamisella ja noudattamalla WCAG 2.0-saavutettavuusohjeistusta. WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on kansainvälinen tekninen ohjeistus saavutettavuuden toteuttamisesta. Hyvän teknisen toteutustavan ansiosta verkkopalvelua voi käyttää päätelaitteesta ja apuvälineistä riippumatta. Esimerkiksi,

  • pelkästään näppäimistöllä,
  • ruudunlukuohjelman avulla,
  • tai mobiililaitteen apusovelluksen avulla, joka mahdollistaa kosketusnäytön käytön ilman näköä.

WCAG 2.0-saavutettavuusohjeistukseen voi tutustua sitä ylläpitävän World Wide Web Consortiumin (W3C) sivuilta.

Sisällöllinen saavutettavuus

Sisällöllinen saavutettavuus perustuu selkeään ja ymmärrettävään kielenkäyttöön. Lisäksi tekstin jaksottaminen väliotsikoiden ja listojen avulla tekee siitä helpommin silmäiltävän ja omaksuttavan. Silmäiltävyys toki palvelee myös muitakin kuin vain toimintarajoitteisia käyttäjiä. Pitkä, jäsentelemätön, tekstiseinämä jää nimittäin herkästi kiireiseltä ja lyhytjänteiseltä (mobiili)käyttäjältä lukematta.

Yksi keino parantaa sisällön saavutettavuutta on käyttää selkokieltä niiltä osin kuin mahdollista. Lisätietoja selkokielestä löytyy Selkokeskuksen sivuilta.

Uudet verkkopalvelut

Uutta verkkopalvelua suunniteltaessa saavutettavuusnäkökulmat on hyvä ottaa mukaan alkumetreiltä saakka. Tällöin tekniset ratkaisut ja sisällöt tulee alusta asti miettyä myös toimintarajoitteisten käyttäjien kannalta. Koodin muuttaminen ja sisältöjen uudelleen kirjoittaminen saavutettaviksi on kuitenkin jälkikäteen aina isompi työ kuin kerralla kunnolla tekeminen.

Verkkosivujen tapauksessa saavutettavuusasiat on helpompi huomioida, jos tehdään kokonaan räätälöity ratkaisu. Kotisivualustojen ja valmisteemojen osalta saavutettavuus tuppaa jäämään vain sisältöpuoleen. Valmisratkaisujen koodipuoleen, kun voi olla työlästä, vaikeaa tai jopa mahdotonta vaikuttaa.

Lue myös: Miten valita sopiva toteutustapa yrityksen verkkosivuille?

Lisätietoja saavutettavuudesta

Tarkempia tietoja saavutettavuudesta tarjoavat muun muassa

Artikkelikuva: Unsplash / Kai Pilger