Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa viranomaisia
EU:n saavutettavuusdirektiivi ja siitä johdettu kansallinen lainsäädäntö koskevat julkishallintoa ja julkisia hallintotehtäviä hoitavia organisaatioita. Sääntely velvoittaa näitä tahoja tekemään verkkosivustoistaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavat siirtymäajan puitteissa.
Julkishallinnon saavutettavuusvaatimukset
Vuonna 2016 voimaan tullut EU-direktiivi velvoittaa julkisia organisaatioita tekemään verkkopalveluistaan kaikille käyttäjäryhmille saavutettavat. Direktiivin tavoitteena on luoda yhtenäiset vähimmäisvaatimukset julkisille verkkopalveluille Euroopan alueella.
Direktiivin mukaiset saavutettavuusvaatimukset edistävät ihmisten tasavertaisuutta ja yhdenmukaisia mahdollisuuksia toimia digitaalisessa ympäristössä. Vaatimusten ansiosta kaikki voivat asioida vaivattomasti viranomaisten kanssa verkossa.
Tutustu: Saavutettavuusdirektiivi EUR-Lex-sivustolla
Tehokkaammat markkinat
Saavutettavuusdirektiivillä on ihmisoikeuksien edistämisen ohella myös taloudellisia tavoitteita. Sääntelyn tarkoituksena on osaltaan parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa, kun kaikilla on samat säännöt. Markkinoiden tehostumisen myötä syntyvät innovaatiot ja kilpailu alentavat mahdollisesti verkkopalveluista maksettavia hintoja.
Keitä vaatimukset koskevat?
Direktiivin vaatimukset koskevat julkishallintoa. Eduskunnalle asiasta annetun lakiehdotuksen mukaan vaatimukset koskisivat myös tiettyjä suurelle yleisölle palveluita tarjoavia tahoja. Lista toimijoista, joita vaatimukset koskevat löytyy Valtionvarainministeriön sivuilta.
Saavutettavuus lyhyesti
Saavutettavuus on digitaalista esteettömyyttä. Verkkopalvelu on toteutettu teknisesti ja sisällöllisesti siten, että niitä voi käyttää eri päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa. Saavutettavuuden tavoitteena on, että kuka tahansa voi käyttää palvelua ja ymmärtää, mitä siinä sanotaan.
Lue myös: Mitä on saavutettavuus?
Mitä saavutettavuusvaatimukset ovat?
Saavutettavuusvaatimukset liittyvät verkkopalvelun
- havaittavuuteen – informaatio ja käyttöliittymä ovat havaittavat
- hallittavuuteen – käyttöliittymä ja navigointi ovat hallittavia
- ymmärrettävyyteen – informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävää
- toimintavarmuuteen – sisältöä voidaan käyttää erilaisilla päätelaitteilla ja apulaitteilla
Vaatimukset perustuvat käytännössä W3C:n (World Wide Web Consortium) ylläpitämään WCAG 2.0 ohjeistukseen. Ohjeistus on neljään edellä mainittuun kohtaan liittyvä vaatimuslista. Direktiivi edellyttää, että vaatimuksista täytetään AA-taso (A, AA tai AAA).
Seloste palvelun saavutettavuudesta
Saavutettavuusdirektiivin myötä julkishallinnon verkkopalveluihin tulee käyttäjien luettavaksi saavutettavuusseloste. Selosteessa kerrotaan miltä osin sisällöt eivät ole saavutettavia, syyt näihin puutteisiin, sekä tieto mahdollisista saavutettavusta vaihtoehdoista.
Selosteessa on myös ohjeet, miten saavutettavuuden puutteista voi ilmoittaa ja miten tietoja voi pyytää itselleen saavutettavassa muodossa. Lisäksi tietysti on menettelyohjeet valittamiseen, jos saadut vastaukset ovat epätyydyttäviä.
Miksi yritysten pitäisi myös välittää direktiivistä?
Vaikka saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava lainsäädäntö ei koskekaan yksityisiä yrityksiä, niin saavutettavuudesta on silti hyvä huolehtia myös yritysten verkkopalveluissa. Kun kyse on ihmisten tasavertaisesta kohtelusta, niin saavutettavuuden voikin ajatella olevan osa yritysten yhteiskuntavastuuta.
Saavutettavuus voidaan myös nähdä kilpailutekijänä, kun erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet huomoidaan verkkopalvelun toteutuksessa. Esimerkiksi verkkokaupassa on hyvinkin oleellista, että asiakkaat pystyvät ostamaan haluamansa tuotteet.
Artikkelikuva: Unsplash / Samuel Zeller