WordCamp Finland 2023 yhteenveto

WordCamp-tapahtumat ovat ympäri maailmaa vapaaehtoisvoimin järjestettäviä vapaamuotoisia WordPress-tapahtumia. Tapahtumaan sisältyy WordPressiä eri näkökulmista käsitteleviä puheenvuoroja ja työpajoja.

Muutaman vuoden tauon jälkeen WordCamp järjestettiin tänä vuonna myös Suomessa, syyskuun 14. ja 15. päivä. Tapahtumapaikaksi oli valikoitunut Tampere ja Tampere-talo.

Muutama vuosi sitten osallistuin Helsingissä järjestettyyn WordCamp Nordic-tapahtumaan, joka oli mielenkiintoinen ja antoisa. Sen kokemuksen perusteella odotinkin innolla Tampereen WordCampia.

Olin utelias sekä tapaamaan muita WordPressin parissa työskentelviä että kuulemaan heidän näkemyksiään ja mietteitä alustan tiimoilta.

Tapahtuman ohjelma

Torstai-illan ohjelmana oli “Contributor Day“, joka tarkoitti yhteisöllistä tekemistä WordPressin parantamiseksi. Illan aikana osa paikalla olleista päivitti WordPressin dokumentaatiota ja osa kävi kaupungilla ottamassa kuvia WordPressin kuvahakemistoon.

Itse osallistuin kolmanteen, kääntäjien, ryhmään, joka keskittyi suomentamaan WordPressin hakemistosta löytyviä lisäosia. Pääkohteena meillä oli WooCommerce ja muutaman tunnin aikana saimmekin tehtyä reilun tuhat suommennosta lisäosaan.

Perjantaina ohjelma oli enemmän seminaarin kaltainen eri puheenvuoroineen. Olen koonnut alle yhteenvedot kuuntelemistani esitelmistä. Esitysten tallenteet tulevat katsottaviksi wordpress.tv-sivustolle lähiaikoina.

Lisäosan julkaisemisessa huomioitavia asioita

Aamupäivän ensimmäisenä puheenvuorona kuuntelin Oliver Granlundin mietteet aiheesta “What to take into account when publishing a plugin“. Esitelmässään hän kävi läpi ongelmia ja haasteita, joita on kohdannut wordpress.org:n lisäosahakemistoon julkaisemansa lisäosan kehityksessä.

Haasteet ja ongelmat kumpuavat pääasiallisesti siitä, ettei hän tiedä, mikälaiselle sivustolle lisäosa asennetaan. Palvelinympäristö, WordPress-ytimen versio, käytössä olevat teema ja lisäosat voivat olla mitä tahansa, joten sivuston ominaisuudet voivat aiheuttaa yllätyksiä oman lisäosan toiminnassa.

Esimerkiksi teema ja lisäosat voivat aiheuttaa yhteensopivuusongelmia niin tyylimäärittelyjen (css) kuin komentosarjojen (javascript) törmäysten muodossa. WordPressin oletustoimintoja, esimerkiksi sisällön esittämistapaa, on voitu myös muuttaa olennaisella tavalla, mikä saattaa johtaa ongelmiin, jos lisäosa on niistä riippuvainen.

Grandlundin mukaan onkin olennaista

• antaa lisäosan käyttöohjeet ohjausnäkymään lisättävän erillisen sivun kautta,
• tarjota helppo ja selkeä kanava yhteydenottamiseksi ongelmatilanteissa,
• rajoittaa ominaisuuksien määrää, jotta lisäosasta ei tule tarpeettoman monimutkainen tai raskas,
• paketoida lisäosa huolella ja testata sen yhteensopivuus suosituimpien lisäosien kanssa, sekä
• varoittaa käyttäjiä ohjausnäkymän ilmoituksella tulevista päivityksistä, jotka muuttavat merkittävästi lisäosan toimintaa.

Työuupumuksen tunnistaminen ja ehkäiseminen

Tapahtumassa ei suinkaan puhuta pelkästään WordPressistä tai koodiin liittyvistä asioista. Toisena puheenvuorona kuuntelinkin Heli Reinivuon esitelmän “Tunnista ja ehkäise työuupumus“. Hän kertoi kuinka pitkittyneestä stressistä syntyvä työuupumus on monesti syynä pitkiin sairauspoissaoloihin ja erilaisiin mielenterveydenhäiriöihin.

Esimerkkeinä työuupumuksen oireista Reinivuo mainitsi, kroonisen väsymyksen, henkisen etääntymisen, sekä kognitiiviset että tunteiden hallinnan häiriöt. Nämä voivat vuorostaan johtaa muihin terveysongelmiin, huonoon elämänhallintaan ja sosiaalisten suhteiden rapistumiseen.

Reinivuo esitti, että työuupumusta voisi ratkoa ja ehkäistä sekä yksilö- että yritystasolla. Vapaa-ajalla tulisi huolehtia riittävästä unesta, ravinnosta ja levosta, sekä pitää kiinni harrastuksistaan ja ihmissuhteistaan. Työpaikalla tehtäviä asioita ovat esimerkiksi työajan riittävyyden arviointi, tehtävien ja vastuiden selkiyttäminen, sekä vaatimusten ja osaamisen tasapainottaminen.

Työuupumuksen tunnistamisessa voi käyttää apuna Työterveyslaitoksen julkaisemaa arviointimallia.

Ensiaskeleet hakkeroinnista toipumiseen

Aamupäivän ohjelman osaltani päätti Nestor Angulo de Ugarten vauhdikas esitys otsikolla, “Breath in, breath out… The Checklist to recover your site and reputation after a hack“. Hän kävi läpi, miten ja miksi WordPress-sivustoja hakkeroidaan, sekä mitä tehdä, jos oma sivusto joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Ugarten mukaan hakkeroinnin syynä on harvoin se, että kyse on jostain tietystä sivustosta. Valtaosassa tapauksista sivusto pyritään vain valjastamaan johonkin muuhun käyttöön, esimerkiksi bottiverkon osaksi, tai se kaapataan lunnasvaatimusten esittämiseksi.

Sivustomurrosta toipuminen alkaa tilannearviolla. Eli skannataan sivusto ja palvelin, jotta nähdään mitä muutoksia lähdekoodissa on tapahtunut ja mitä ylimääräisiä tiedostoja palvelimelle on ilmestynyt. Tämän jälkeen alkaa siivoaminen, kun kaikki haitalliset tiedostot poistetaan ja sivuston eri osat päivitetään viimeisimpiin versioihin. Sivuston palauttaminen puhtaasta varmuuskopiosta voi nopeuttaa tätä prosessia.

Jos sivusto on päätynyt jollekin netin mustista listoista haitallisena kohteena, niin listan ylläpitäjälle voi ilmoittaa sivuston siivoamisesta, jotta listalta pääsisi pois mahdollisimman pian. Sivuston omistajan tulee myös tehdä ilmoitus tietosuojavaltuutetulle, jos hakkerointi on aiheuttanut tietoturvaloukkauksen.

Anonyymi analytiikka

EU:n tietosuoja-asetus on aiheuttanut harmaita hiuksia monille markkinoijille. Sivustoanalytiikan käppyrät ovat romahtaneet, koska käyttäjät antavat yhä harvemmin suostumuksensa seurantaevästeille ja kävijädatan keräämiselle. Tatu Kallonen pureutui tähän ongelmaan omassa puheenvuorossaan, “Anonymous Analytics – How and what to do with it” iltapäivän alkuun.

Kallonen lohdutti esityksessään, ettei kävijädatan mennettäminen tarkoita, että sivuston omistajat menettäisivät käyttödatan. Eli yksittäisten kävijöiden sijaan sivustolla voidaan seurata,

• kuinka paljon eri sivuja katsotaan,
• käyttäjien tekemiä sivustolla tekemiä toimintoja, esimerkiksi klikkaukset ja lähetetyt lomakkeet,
• kävijöiden kulku sisäisten linkkien klikkausten ja referrer-tiedon avulla,
• liikenteen lähteet, sekä
• tavoitteiden toteutumiset.

Kallonen mainitsi Piwik Pro:n esimerkkinä ohjelmistosta, jonka avulla sivuston käyttöä voidaan seurata tietosuojaystävällisesti keräämättä kävijädataa. Oman kokemukseni mukaan Plausible on myös varteenotettava vaihtoehto tähän.

Avoimen lähdekoodin ihanuus

Roni Laukkarinen esitti filosofisemman puheenvuoron aiheesta, “Living and breathing open source“. Hänelle avoin lähdekoodi on elämäntapa, joka mahdollistaa muiden auttamisen ja takaisin antamisen yhteisölle, on keino oppia, sekä merkitsee vapautta tehdä ja touhuta.

Yritykselle avoin lähdekoodi tarjoaa Laukkarisen mukaan kanavan saada ulkopuolisia kehitysehdotuksia jatkuvan kehittymisen tueksi. Sen avulla yritys voi lisäksi edistää omaa läpinäkyvyyttään ja avoimuutta, mikä osaltaan rakentaa luottamusta asiakkaiden suuntaan. Asiakkaiden ei myöskään tarvitse pelätä toimittajalukkoon joutumista avoimen lähdekoodin kanssa vaan halutessan he voivat ottaa koodit ja siirtyä käyttämään toista palveluntarjoajaa.

Lohkot ovat WordPressin tulevaisuus

Jaakko Alajoki käsitteli esityksessään, “Why you should create native Gutenberg blocks“, miksi sivustojen ja kehittäjien tulisi panostaa WordPressin lohkoihin.

Historiallisesti WordPressin oma tekstieditori on ollut hyvin pelkistetty ja mahdollistanut lähinnä vain tekstien kirjoittamisen ja kuvien lisäämisen siihen sekaan. Erilaiset sivurakennuslisäosat (eng. page builders), kuten WPBakery ja Elementor, syntyivätkin tarpeeseen luoda näyttävämpiä ja monimutkaisempia sivuasetteluja.

WordPressin vanha tulee lähivuosina poistumaan käytöstä ja sivurakennuslisäosat ovat menettäneet olemassaolonsa tarkoituksen lohkoeditorin kehityksen myötä. Alajoen mukaan kehittäjien tulisikin keskittyä lohkojen toteuttamiseen natiivisti React-kirjaston avulla ilman ylimääräisiä kommervenkkejä. Tällöin asiat tulee tehtyä oikealla “WordPress-tavalla” ilman ylimääräistä painolastia tai riippuvuuksia kolmannen tahon lisäosista – kuten esimerkiksi ACF Blocks.

Uusien toteutustapojen opettelu voi toki olla epämukavaa kehittäjille. Alajoki totesi kuitenkin, että lohkojen ymmärtäminen syventää muutakin WordPress-ymmärrystä, sekä on edellytys sille, että voi kutsua itseään WordPressin ammattikehittäjäksi tulevaisuudessa.

Kohti vihreämpää WordPressiä

Ympäristöasiat ovat parin viime vuoden aikana nousseet tapetille myös WordPress-maailmassa. Yksi aamupäivän ensimmäisistä puheenvuoroista olikin Janne Kalliolan, “ICT Greenhouse Gas Emissions Are Exploding – How WordPress Community Should Engage and Contribute Their Part“. En tätä itse ehtinyt kuuntelemaan, mutta iltapäivällä seurasin sen sijaan Pauliina Kivirannan esitystä, “Designing Greener WordPress Websites“.

Kivirannan mukaan ICT-sektori kuluttaa globaalisti enenevissä määrin sähköä ja tuottaa siten kasvavia määriä kasvihuonekaasupäästöjä. Digitaalisuus ei nimittäin tarkoita fyysisyyden puuttumista, sillä bittien käsittely ja säilyttäminen vaatii aina prosessoreita ja datakeskuksia.

Sivustojen omistajilla, ja kehittäjillä, on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin ja hiilijalanjälkeen. Asiaan voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla vihreää energiaa käyttävän kotisivutilan, karsimalla turhat elementit ja sisällöt pois sivustoilta, sekä käyttämällä harkitusti videoita tai animaatioita sivuston koristeina. Tehokas välimuistittaminen on myös keino vähentää prosessointia ja sitä kautta energian käyttöä.

Kutkuttavia web-teknologioita

Viimeisenä esityksenä kuuntelin Matti Huhdan, “Towards greater development experience through Web Platform API’s“. Puheenvuoro käsitteli sekä uuden uutukaisia että tulevia verkkoselainten ominaisuuksia, joita kehittäjät voivat hyödyntää verkkosivustoja ja -palveluita toteuttaessaan.

Esimerkiksi web-komponentit, ES-moduulit ja Import Map -tominnot vähentävät tarvetta käyttää kolmansien tahojen ohjelmistokirjastoja tai monimutkaisia koontiprosesseja, kun verkkoselaimet tarjoavat tarvittavat hienoudet jo itsessään. Tämä helpottaa uusien kehittäjien perehdyttämistä, sujuvoittaa kehitystyötä ja keventää toteutettavia verkkopalveluita.

Yhteenveto

Tämän vuoden WordCamp oli antoisa ja miellyttävä kokemus. Lyhyiden kestojensa vuoksi puheenvuoroissa ei luonnollisesti menty kovinkaan syvälle, mutta ne herättelivät kuitenkin mukavasti ajatuksia ja uusia näkökulmia. Lisäksi uusien ihmisten tapaaminen ja verkostoituminen oli erityisen mukavaa.